Auta ensin itseäsi

Juttelin Tommin kanssa puhelimessa hetki sitten. 

Puhelu oli hyvin rohkea, lämmin ja intiimi. 

Rohkeudesta huolimatta puhuimme hetken "Tästä uudesta normaalista" joka on saanut jo liikaa palstatilaa mediassa ja ihmisten mielissä. 

Ja miten tämä juttu siis postaus puheluun ja Tommiin liittyy?

Tommi kokee antaneensa kaiken avun vanhemmilleen ja sisarelleen eikä sekään tunnu riittävän.

Tommin sanoin aivan sama mitä teen niin ihan tuntuu, että turhaan teen. 

Saan vain kuulla lisää tarpeita ja lista on loputon. 

Mitä teen?

Keskustelimme vaihtoehdoista ja niiden mielekkyydestä Tommille. 

Tommi sai samalla kertaa kertoa myös omia tuntojaan ja huoliaan. 

Hänellä oli myös hyvää asiaa jota on joutunut piilottelemaan läheisiltään. 

Elämä on lyhyt ja nyt on aika elää sitä mahdollisimman miellyttävästi. 

Sinä päätät mikä on sinulle hyväksi ja kuinka pitkälle viet auttamisen.

Ymmärrän kyllä, että haluat ajatella ja auttaa kanssa ihmisiä, se on loistavaa ja antaa varmasti hyvä mielen. 

Nyt haluan muistuttaa sinua siitä, että ensin on autettava itseään (tiedäthän sen lentokoneen happinaamarin käyttöohjeen?) jotta voi auttaa muita. 

Nyt on siis sinun hetkesi huolehtia itsestäsi.

Olet tärkeä ja elämäsi on ainutlaatuinen!